Tutkimusparvi toteuttaa avointa tutkimusta

Mikä on Tutkimusparvi? Muuttaako se syksyllä etelään? Pöllähtääkö se joen uomassa laidalta toiselle? Tutkijat Juhana Kokkonen ja Petri Kola kertovat, mistä on kysymys. He kutsuvat myös sometoituneita tutkijaihmisiä mukaan parveilemaan.

Tutkimusparvi

Tutkimusparvi

Tutkimusparvi on vuonna 2007 syntynyt kaikille avoin tutkimuksesta kiinnostuneiden ihmisten ”parvi”. Useimpia parvilaisia kiinnostaa sosiaalisen median käyttö osana tutkimuksen tekemistä, samoin avoimet tavat organisoida tutkimustoimintaa.

Tutkimusparvi ei ole minkään organisaation alainen vaan kuka tahansa missä tahansa organisaatiossa voi toimia osana Tutkimusparvea.

Avoimuuden asialla

Lyhyen olemassaolonsa aikana Tutkimusparvi on kokeillut tutkimuksen ja tutkimusprosessin avaamista monella eri tavalla: parvi on kokeillut avointa rahoitushakemusten kirjoittamista wikissä, kaikille halukkaille avointa yhteisen artikkelin kirjoittamista, uudenlaisia tapoja edistää ihmisten oman tutkimuksen edistymistä (esim. mikroartikkelit) ja monipaikkaista avointa seminaaria.

Tutkimusparvi on myös virallisena tutkimusosapuolena Suomen Akatemian rahoittamassa Somus-hankkeessa.

Kuka tahansa voi aloittaa toiminnan Tutkimusparvessa. Omia ideoita ja kysymyksiä voi heitellä vaikka parven Qaiku-kanavalla tai wikissä. Lähimaastosta löytyvät myös Wikiopisto, avoimen tutkimuksen tekemisen wiki Avoin.org ja Sometu-verkoston Tutkijankammio.

Mihin nimitys parvi viittaa? Eikös parvi mene laumana minne sattuu?

Käytämme parvi-sanaa kuvaamaan dynaamista verkossa organisoituvaa yhteistoimintaa. Olemme tietoisia parvi-sanan negatiivisista konnotaatioista. Juuri sen vuoksi Tutkimusparvi kutsuu itseään parveksi. Taannoisessa Sitran raportissa (saatavilla verkosta pdf-muodossa), parvet tunnistettiin keskeiseksi verkostoituneen tietoyhteiskunnan toimintamuodoksi, kertoo Petri Kola.

Raportissa parvet määriteltiin näin: ”Parvet voi määritellä itseorganisoituviksi, vertaistuotantoon perustuviksi yhteistyömuodoiksi. Ne eivät ole yhteisöjä eivätkä missään nimessä yhdistyksiä, joskin parvi voi olla pitkäikäinen, yhteisöllinen ja muuttua yhdistykseksi. Ihanneparven voisi ajatella olevan ruohonjuuresta ponnistava, avoin, rönsyilevä ja väljä ryhmittymä ihmisiä, joiden määrä ja aktiivisuus vaihtelee toiminnan aikana. Parvi – englanniksi flock tai swarm – viittaa kirjaimellisesti eläinparvien kaltaisen emergenttiin toimintaan, joka syntyy kenenkään niitä johtamatta.” Parvet ovat toiminta- ja tuloskeskeisiä.

Parvimaisen rakenteen syntymistä valaisee Juhana Kokkonen: ”Holoptisessa toiminnassa toisiaan etäisesti seuraavat ihmiset tai ryhmät voivat hetkellisesti löytää yhteisen toiminnan kohteen tai tavoitteen, jonka ympärille muodostuu yhteistoimintaa rajoitetuksi ajaksi.” (Lue lisää: Avoin.org).

Parvimaisen rakenteen syntyminen (Juhana Kokkonen)

Parvimaisen rakenteen syntyminen (Juhana Kokkonen)

Tietoverkoissa tieto-, suhde- ja osaamisintensiivisessä toiminnassa vanhat teollisen aikakauden – materiaalisen tuotannon ymmärtämiseen soveltuvat – opit oikeanlaisesta ja tehokkaasta toiminnasta on syytä kyseenalaistaa.

Parvi-sanan käyttämisellä ja toiminnan tuloksellisuudella halutaan nostaa perinteisestä näkökulmasta epämääräiseltä vaikuttavan nettitoiminnan arvostusta.

Tutkimusparven ja SOMUS-hankkeen viimeisin saavutus on suomalaisen datakatalogin synnyttäminen ja Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailu.

Avoimuudella ja epäformaliudella olemme halunneet tutkia uudenlaista organisoitumista ja yhteistoiminnan kulttuuria, kertoo Petri Kola. Ihmisten tutustuttua toisiinsa Tutkimusparvi on kehittynyt parvesta yhteisöksi. Olemme kesän aikana muovaamassa uudelleen toimintaamme pitämään sisällään sekä vakiintuneempaa toimintaa, että uuden parvimaisen toiminnan tukemista.

Juhana Kokkonen, Petri Kola ja Tutkimusparvi huikkaavan ennen poispyrähdystä vielä tänne nettiin: ”Jos luotat avoimuuden voimaan, tule mukaan!”

kesäkuu 9, 2009, kirjoittanut Anne Rongas

Yksi kommentti kirjoitukseen “Tutkimusparvi toteuttaa avointa tutkimusta”

Leave a Reply